Vesan vaaliteemat
"Ihmiset ovat edelleen valtion tärkein pääoma. Päätöksissä tulee aina ottaa huomioon niiden vaikutus ihmisiin ja inhimillisen kasvun mahdollisuuksiin."
1. Lapset, nuoret ja lapsiperheet
Lienetkö kuuluut tutkimuksesta, jossa ihmiset saivat valita miellyttävimmän äänen. Pienen lapsen nauru sai tuossa äänestyksessä eniten pisteitä. Lasten ääniä kuullaan kuitenkin yhä harvemmissa kodeissa. Vaikka väestön kasvusta ei päätetä eduskunnassa, ymmärrys syntyvyyden laskun syistä on tärkeä. Päättäjät voivat poistaa itse rakentamiaan esteitä ja auttaa poistamaan niitä esteitä, joiden kanssa perheissä kipuillaan. Esimerkiksi Viro onnistui kääntämään syntyvyyden kasvuun lapsilisiä korottamalla.
Samalla on kuitenkin hyvä pohtia myös sitä, miten menee niillä lapsilla, jotka meillä jo on ja niillä perheillä, joiden koteja pienten lasten äänet jo täyttävät. Lastensuojeluilmoitusten ja nuorten mielenterveysongelmien määrän kasvu kertovat karua kieltä niistä haasteista, joita liian moni tämän päivän lapsista kohtaa. Oppimistulokset ovat laskeneet tasaisesti viidentoista vuoden ajan. Opettajana näen, että syitä on haettava koulun kehittämisestä, mutta myös lasten ja nuorten kasvuympäristössä tapahtuneista muutoksista.
Kokemusteni pohjalta olen laatinut kymmenen kohdan listan toimenpiteistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekäkoulun kehittämiseksi:
Samalla on kuitenkin hyvä pohtia myös sitä, miten menee niillä lapsilla, jotka meillä jo on ja niillä perheillä, joiden koteja pienten lasten äänet jo täyttävät. Lastensuojeluilmoitusten ja nuorten mielenterveysongelmien määrän kasvu kertovat karua kieltä niistä haasteista, joita liian moni tämän päivän lapsista kohtaa. Oppimistulokset ovat laskeneet tasaisesti viidentoista vuoden ajan. Opettajana näen, että syitä on haettava koulun kehittämisestä, mutta myös lasten ja nuorten kasvuympäristössä tapahtuneista muutoksista.
Kokemusteni pohjalta olen laatinut kymmenen kohdan listan toimenpiteistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekäkoulun kehittämiseksi:
1
Lapsilisät tulee sitoa indeksiin. Lapsilisät ovat ainoa sosiaalietuus, joka ei kasva kustannusten noustessa. Lapsilisien niiden reaaliarvo on laskenut 90-luvusta 50-70 euroa lasta kohden kuukaudessa. Syntyvyys on laskenut eniten alimmissa tuloluokissa.
2
Mahdollistetaan perheiden toiveiden mukaiset ratkaisut lastenhoidossa. Jatketaan kotihoidon-tukea ja kehitetään päiväkodin rinnalla myös perhepäivähoitoa. Tämä on myös taloudellista.
3
Tuetaan murrosikäisten vanhempia. Nykyisin neuvolakäynnit lakkaavat, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Tuen tarve muuttuu, mutta korostuu lasten tullessa murrosikään. Tuki teini-ikäisten vanhemmille voisi olla ryhmämuotoista ja otteeltaan valmentavaa.
4
Lisätään vanhempien valmiuksia lasten ja nuorten digilaitteiden käytön ohjaamisessa. Liiallisella älylaitteiden käytöllä on havaittu yhteys mm. nuorten mielenterveysongelmien kasvuun.
5
Esiopetukseen jatkossakin kuusivuotiaana. Suurimmassa osassa Pisa-tutkimuksissa parhaiten menestyneistä maista oppivelvollisuus alkaa 6-7-vuotiaana. Yhteiskunnan kustannuksia lisäävää ja lapsuutta lyhentävää uudistusta ei siksi tule toteuttaa.
6
Yksinkertaistetaan kolmiportaista tukea ja vähennetään byrokratiaa. Näin opettajille jää aikaa perustyön tekemiseen.
7
Otetaan opetussuunnitelman idea lasten ja nuorten itseohjautuvuudesta tieteelliseen tarkasteluun. Tehostetun ja erityisen tuen tarve kouluissa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Peruskoulua ei rakentaa myyttien perustalle.
8
Palautetaan erillisryhmät käsitöihin sekä tyttöjen ja poikien liikuntaan. Syrjäytyvistä nuorista 2/3 on poikia. Koulua on kehitettävä molempien sukupuolien tarpeet huomioiden.
9
Palautetaan pienkoululisä valtionosuuksiin. Valtion tuki pienille kouluille vuonna 2005 oli 1,6 kertainen. Peruskoulujen määrä on puolittunut 2000 luvulla. Samalla kun kouluverkkoa on harvennettu, oppimistulokset ovat laskeneet kaupunkia enemmän maaseudulla.
10
Lyhennetään kuljetusoppilaiden koulumatkan pituutta alakoulussa kahdesta tunnista puoleentoista tuntiin ja yläkoulussa kahdesta ja puolesta tunnista kahteen tuntiin päivää kohden. Näin myös harvaan asuttujen alueiden lapsilla jää aikaa harrastamiseen.
"Kun kodeissa voidaan hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.
Kun maakunnat menestyvät, koko Suomi menestyy"
Kun maakunnat menestyvät, koko Suomi menestyy"
2. Ikäihmisten hoiva ja kotona asuminen
Kodeissa asuvien ikäihmisten määrä on kasvussa. Ennusteen mukaan hoitajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä lisää 30 000. Mistä ratkaisu, kun ikäluokat pienenevät ja nykyisetkään koulutuspaikat eivät tahdo täyttyä?
Johdan työkseni osuuskuntaa, joka tarjoaa ikäihmisille kotona asumista tukevia palveluja. Olen saanut toimia samojen kysymysten parissa myös luottamustehtävissä aluevaltuutettuna ja edellisellä vaalikaudella Kuopion kaupungin perusturva- ja terveyslautakunnassa.
Kokemusteni pohjalta olen laatinut kymmenen kohdan listan toimenpiteistä ikääntyneiden palveluiden turvaamiseksi:
Johdan työkseni osuuskuntaa, joka tarjoaa ikäihmisille kotona asumista tukevia palveluja. Olen saanut toimia samojen kysymysten parissa myös luottamustehtävissä aluevaltuutettuna ja edellisellä vaalikaudella Kuopion kaupungin perusturva- ja terveyslautakunnassa.
Kokemusteni pohjalta olen laatinut kymmenen kohdan listan toimenpiteistä ikääntyneiden palveluiden turvaamiseksi:
1
Laajennetaan hoiva-avustajien tehtäväkenttää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on 450 hoivapalvelupaikkaa käyttämättä, koska pätevää henkilöstöä ei ole riittäväsi. Kun tehostetun ja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja saadaan lisää, helpottaa se myös terveyskeskusten vuodeosastoille syntynyttä sumaa.
2
Perutaan tulossa olevat hoitajamitoituksen kiristykset. Kun mitoitus nousi 0,5:stä 0,6:een, pelkästään kolmella suurimalla hoiva-alan yrityksellä jäi tyhjäksi 3000 paikkaa.
3
Lisätään työperäistä maahanmuuttoa. Kun pätevyysvaatimuksia lasketaan ja kielitaitovaatimuksia kohtuullistetaan tämä avaa nopeampia työllistymismahdollisuuksia myös maahanmuuttajille. Kieli opitaan parhaiten työtä tekemällä.
4
Jatketaan korotetun kotitalousvähennyksen määräaikaa. Tämä lisää yksityistä palveluiden tarjontaa ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Kun ihmiset oppivat hankkimaan palveluitaan itse, paine julkisiin palveluihin vähenee.
5
Haetaan keinoja ikäihmisten yksinäisyyteen ja turvattomuuteen. Perustetaan hanke, jolla autetaan naapurustossa tai samassa taloyhtiössä asuvia avun tarpeessa olevia ja vapaaehtoisia löytämään toisiaan. Lähiyhteisökoordinaattori toimisi linkkinä auttajien ja autettavien välillä.
6
Puututaan ensihoidon kuormittumisen juurisyihin. Tällä hetkellä vain kolmannekselle käynneistä on lääketieteellinen peruste. Esimerkki toimivista ratkaisuista on hoivapäivystys, jossa kotona vierailee tilanteen niin vaatiessa ensihoidon sijasta hoitaja tai sosiaalityöntekijä.
7
Lisätään ikäihmisten päivätoimintaa ja panostetaan toimintakykyä ylläpitävään kuntouttavaan toimintaan. Sosiaalinen kanssakäyminen sekä omasta kunnosta huolehtiminen hoitavat myös mieltä.
8
Huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta. Asetetaan painopiste tarvittavien vapaiden ja hengähdystaukojen järjestämiseen esimerkiksi päivätoiminnan avulla.
9
Kannustetaan eläkkeelle siirtyneitä hoitajia osallistumaan hoivatyöhön osa-aikaisesti verotusta keventämällä.
10
Huolehditaan ikäihmisiä ja heidän läheisiään tukevan kolmannen sektorin toimintaedellytyksistä.
"Muutos syntyy vain tekemällä. Se edellyttää vahvaa näkemystä ja johtajuutta."
3. julkinen talous ja itä-suomen elinvoima
Ukrainan sodan myötä Itä-Suomen merkitys Suomen turvallisuudelle on korostunut. Siksi Itä-Suomen kehittäminen ei ole enää pelkkää aluepolitiikkaa vaan samalla kansallinen kysymys. Seuraavan eduskunnan tuleekin huolehtia aikaisempaa vahvemmin myös Itä-Suomen kehityksestä.
Valtion talous puhuttaa näissä vaaleissa. Koko 2000-luvun jatkunut velkaantuminen tulee saada pysähtymään. Toimin parhaillaan Kuopion kaupunginhallituksen jäsenenä, jonka keskeisimpiä tehtäviä on kaupungin taloudenhoito. Osuuskunnan toimitusjohtajana myös omistajayritysten taloudelliset haasteet ovat tulleet tutuksi. Näistä tehtävistä olen saanut perspektiiviä myös alueemme elinvoiman sekä julkisen talouden hoidon haasteisiin. Olen laatinut kymmenen kohdan listan toimenpiteistä Itä-Suomen elinvoiman sekä valtiontalouden hoitamiseen:
Valtion talous puhuttaa näissä vaaleissa. Koko 2000-luvun jatkunut velkaantuminen tulee saada pysähtymään. Toimin parhaillaan Kuopion kaupunginhallituksen jäsenenä, jonka keskeisimpiä tehtäviä on kaupungin taloudenhoito. Osuuskunnan toimitusjohtajana myös omistajayritysten taloudelliset haasteet ovat tulleet tutuksi. Näistä tehtävistä olen saanut perspektiiviä myös alueemme elinvoiman sekä julkisen talouden hoidon haasteisiin. Olen laatinut kymmenen kohdan listan toimenpiteistä Itä-Suomen elinvoiman sekä valtiontalouden hoitamiseen:
1
Pysäytetään julkisen talouden velkaantuminen. Emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella. Tämä edellyttää lisää työtä ja työpaikkoja.
2
Parannetaan Itä-Suomen saavutettavuutta. Itäradan, Vitostien sekä alemman tieverkon ylläpitoon tulee saada riittävät resurssit.
3
Huolehditaan osaavasta työvoimasta koulutuksen keinoin. Osaava työvoima yhdessä alueen saavutettavuuden kanssa lisäävät yritysten halukkuutta investointeihin.
4
Lisätään työperäistä maahanmuuttoa vähentämällä saatavuusharkintaa. Panostetaan kotouttamiseen. Kun maahan muuttanut pääsee työhön, myös kieli opitaan helpommin.
5
Saatetaan maatalouden kannattavuus vastaamaan kohonneita kustannuksia. Muutetaan kilpailu- ja elintarvikemarkkinalakia.
6
Varmistetaan metsätalouden toimintaedellytykset. Huolehditaan lajien säilymiselle välttämättömästä monimuotoisuudesta ja samalla metsän hoidon keinoin siitä, ettei metsien hiilinielut ala vähenemään.
7
Ilmastokriisi ratkaistaan luopumalla fossiilisista polttoaineista. Tehdään Suomesta biopolttoaineiden tuotannon ja vetytalouden edelläkävijä.
8
Huolehditaan nopeista verkkoyhteyksistä. Tämä tukee monipaikkaista työskentelyä ja mahdollistaa muuttoliikkeen kääntämisen voitolliseksi.
9
Helpotetaan rantarakentamista ja mökkien muuttamista ympärivuotiseen käyttöön. Näin alueelle saadaan enemmän matkailijoita myös ulkomailta.
10
Säädetään laki, joka avaa julkisomisteisten yhtiöiden päätöksenteon silloin, kun kunnat tai valtio omistaa yhtiöstä yli puolet. Lisätään inhouse-yhtiöiden hankintaosaamista, suositaan palveluiden hankkimista paikallisilta yrityksiltä.
