Translain muuttaminen etenee eduskunnassa.
Tähän saakka sukupuolen vaihtaminen on edellyttänyt lääketieteellistä arviota. Niitä on tehty vain Helsingin ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa. Samalla on varmistuttu siitä, että sukupuolen muuttamista hakevan biologisesta sukupuolesta poikkeava identiteetti on pysyvä.
Käsittelyssä oleva translaki on tekemässä käytäntöön merkittävän muutoksen. Jatkossa juridisen sukupuolen vaihtaminen perustuu henkilön omaan ilmoitukseen eli itseidentifikaatioon, eikä lääketieteellistä selvitystä tehdä.
Kun hakemus on jätetty ja kun hakija on vahvistanut sen 30 päivän kuluessa, juridinen sukupuoli vaihtuu. Tämän jälkeen yhteiskunta kohtelee henkilöä uuden sukupuolen mukaan. Sukupuolen voi vaihtaa myös takaisin.
Koska lääketieteellistä selvitystä ei enää ole, kasvaa riski, että sukupuolta vaihdetaan lain tarkoituksesta poikkeavilla motiiveilla. Jatkossa papereihin merkitty sukupuoli ei kerro välttämättä sen enempää henkilön biologisesta sukupuolesta kuin sukupuoli-identiteetistäkään. Tämä sotii arkijärkeä vastaan.
Kun eduskunta 3.10. käsitteli uutta lakia, keskustelussa nousi esiin useita huolia. Puheenvuoroissa esitettiin pelko, että uuden lain myötä joku saattaisi vaihtaa sukupuoltaan välttääkseen asepalveluksen.
Toiseksi huolta kannettiin uimahallien turvallisuudesta naisille ja lapsille tai naisvankien asemasta tilanteessa, jossa sukupuoltaan vaihtava miesvanki sijoitettaisiin naisvankilaan. Keskusteluissa on nostettu esiin uudistuksen vaikutukset myös urheiluun tai tasa-arvokiintiöiden soveltamiseen.
Pieni osa kansalaisista kokee kuuluvansa muuhun kuin biologiseen sukupuoleen. Kokemus on osalle heistä hyvin raskas. Erityisesti nuorilla tilanteeseen liittyy usein myös mielenterveyden ongelmia (Duodecim 20/2018). Siksi on tärkeää, että sukupuoliristiriitaa kokevat saavat kokemuksiinsa kaiken mahdollisen tuen.
Kun sukupuolen lääketieteellinen vahvistaminen poistuu, poistuu samalla ehkä ainoa mahdollisuus keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Nyt tehtävän lakimuutoksen taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannanotto, joka edellyttää lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista translaista. On kuitenkin merkittävää, että lääketieteellisen arvion poistamista EU:kaan ei Suomelta edellytetä.
Lakien tehtävä on suojata kansalaisia. Uuden lain perusteluiden ensimmäisessä lauseessa todetaan, että hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi vahvistaa yhteiskunnan eheyttä. Lisäksi lain perusteluissa sana ”turvallisuus” mainitaan 50 kertaa.
On olemassa riski, että itseidentifikaatioon perustuva translaki kääntyy perustelujensa vastaiseksi. Siksi tällaista lakia ei tulisi säätää.
Vesa Linnanmäki
Kirjoittaja on kuopiolainen kasvatustieteiden maisteri sekä kunnan- ja aluevaltuutettu (kesk.).
Nuoren kokema ahdistus omasta sukupuoli-identiteetistä ei liity vain siihen, kuinka hän kokee ympäristön suhtautumisen
Vastine Savon sanomissa olleeseen kirjoitukseen:
Hyvä sateenkaarinuoren äiti (SS 26.10.). Kiitos kirjoituksestasi translakia koskevaan kirjoitukseeni (SS 23.10.) liittyen. Harmittelet sitä, että nostan aihetta koskien esiin nuorten mielenterveysongelmat. Tieto siitä, että näihin tilanteisiin liittyy monilla nuorilla mielenterveysongelmia, perustuu muun muassa nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riitta-Kerttu Kaltiala-Heinon sekä nuorisopsykiatrien Marja Työläjärven ja Laura Suomalaisen kirjoittamaan artikkeliin Duodecim-lehdessä (20/2018).
Siinä sanotaan näin: ”Sukupuoliahdistuksen takia tutkimuksiin hakeutuvilla nuorilla on usein vakavia mielenterveyden häiriöitä ja laaja-alaisia identiteettikehityksen ongelmia. Kaikki nuoren ongelmat eivät selity sukupuolella, eikä nuoren psykiatrisia, pedagogisia tai lastensuojelullisia erityistarpeita tule jättää hoitamatta, vaikka hän problematisoisi sukupuoltaan.”
Sukupuolen juridinen vaihtaminen olisi psyykkisenä ja sosiaalisena tapahtumana kauaskantoinen.
Sukupuolen juridinen vaihtaminen olisi psyykkisenä ja sosiaalisena tapahtumana kauaskantoinen. Duodecimin artikkelissa todetaan, että nuoruusikäisen identiteetti on sirpaleinen, tilannelähtöinen ja altis vaikutteille: ”Nuoruusikäinen työstää identiteettikehitystään identiteettikokeilujen kautta. Kokeiluja voi olla monenlaisia, ja osa jää lyhytaikaisiksi.”
Muutama päivä sitten (23.10.) The Telegraph raportoi Britannian kansallisen terveyspalvelun (NHS) ilmoittamista suunnitelmista tiukentaa sukupuolensa kyseenalaistavien alle 18-vuotiaiden hoidon valvontaa. Taustalla on uutisen mukaan havainto, jonka mukaan useimmat transsukupuolisuuttaan pohtivat lapset ovat käymässä läpi vaihetta, joka on väliaikainen. NHS suosittelee jatkossa, etteivät lääkärit rohkaisisi nuoria vaihtamaan esimerkiksi nimiään ja pronominejaan ilman lääketieteellistä diagnoosia sukupuolidysforiasta.
Juridisen sukupuolen muuttaminen omalla ilmoituksella ei tässä uudistuksessa koske alaikäisiä. Rajauksen perusteena on ymmärrys lapsen ja nuoren identiteettiä koskevasta kehityksestä. Toivon, että poliittisesta paineesta huolimatta tämä tieto ohjaa lainsäädäntöä jatkossakin.
Vesa Linnanmäki
Kirjoittaja on kasvatustieteiden maisteri ja keskustan kunnan- ja aluevaltuutettu
