Hallitus päätti budjettiriihessä ylimääräisen lapsilisäkuukauden maksamisesta lapsiperheille. Päätös ei saanut julkisuudessa varauksetonta hyväksyntää. Mm. Iltalehden aihetta käsitelleen kirjoituksen otsikossa (IL 5.8.) todettiin jo sen valmisteluvaiheessa, että ”ylimääräinen lapsilisä on vaalitemppu”. Oliko päätös populismia, vai perustuiko se todelliseen tarpeeseen?
Lapsilisä on ainoa sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. Näin ollen, kun esimerkiksi opintotuki, työttömyyskorvaus tai kansaneläke nousevat elinkustannusten kasvaessa, lapsilisät eivät kasva. Lapsilisiin on kohdistettu viime vuosikymmenellä myös leikkauksia.
Eduskunnan tietopalvelun mukaan lapsilisien reaalitaso on vuodesta 1994 alkaen laskenut esimerkiksi ensimmäisen lapsen osalta 50 euroa ja toisesta lapsesta 70 euroa kuukaudessa. Suomen lapsilisien taso on jäänyt jälkeen myös ns. kilpailijamaista. Kun kolmelapsinen perhe saa Suomessa lapsilisää yhteensä 334 euroa, on vastaava luku Ruotsissa 419 euroa, Virossa 520 euroa ja Saksassa 694 euroa. Näissä maissa lapsilisä jatkuu lisäksi siihen saakka, kun lapsi lopettaa toisen asteen opinnot. Suomessa lapsilisä loppuu 17-vuotiaana.
Ruuan, sähkön hinnan ja polttoaineiden hintojen nousu koskettaa meitä kaikkia. Erityisen kipeästi inflaation vaikutukset koskettavat yksinhuoltajaperheitä tai monilapsisia talouksia. Yhä useammassa kodissa mietitään nyt, mitä on vara syödä, millaisia talvivaatteita voidaan hankkia tai mihin harrastuksiin lapset voivat osallistua.
Tutkimusten mukaan pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet lapsena voivat aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia vielä aikuisenakin. Suomessa on noin 120 000 vähävaraisessa perheessä elävää lasta. Määrä uhkaa nousta nyt merkittävästi.
Lapsilisät otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1948. Lasten merkitys kansakunnan tulevaisuudelle ymmärrettiin silloin laajasti. Aikana, jolloin maamme harteilla oli mm. sotakorvausten maksu, eduskunta päätti yksimielisesti tukea perheitä. Tuen arvostuksesta kertoo sekin, että vuonna 1949 lapsilisien osuus Suomen sosiaalimenoista oli 40 prosenttia. Tänään vastaava luku on alle kaksi prosenttia.
Syntyvyys on laskenut alimmalle tasolle itsenäisyytemme historiassa. Huoltosuhde heikkenee ja työvoimapula haittaa monen yrityksen kasvua jo nyt. Tämä pienentää myös verotuloja. Kun Viro muutama vuosi sitten korotti lapsilisiä, myös syntyvyys kääntyi kasvuun. Yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä on tärkeää lisätä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Lapsiperheiden taloudellinen tukeminen on niistä yksi.
Lapsilisien jälkeenjääneisyys edellyttää niiden korottamista. Korotusta ei valtion taloudellisen tilanteen vuoksi voida kuitenkaan tehdä kerralla. Tarvitaan pidemmän aikavälin suunnitelma, josta tulee sopia seuraavassa hallitusohjelmassa. Aivan ensimmäiseksi lapsilisät tulee kuitenkin sitoa indeksiin. Näin lapsiperheiden taloutta heikentävä lapsilisien reaaliarvon lasku saadaan pysäytettyä."
Vesa Linnanmäki, Kuopio
