Kuopio käy parhaillaan YT-neuvotteluita. Ratkaisua 30 miljoonan alijäämään haetaan henkilöstösäästöistä. Keskeisenä syynä talousahdinkoon on kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Pelkästään KYS:in lasku kaupungille näyttää muodostuvan jo toisena vuotena peräkkäin yli 10 miljoonaa ennakoitua suuremmaksi.Tilanne ei yllätä.
Kun edellisen hallituksen ajama Sote-uudistus kariutui, merkitsi se kasvavien kustannusten kaatumista kuntien syliin. Tällä hetkellä YT-neuvotteluita käydään jo 46 kunnassa ja kuntayhtymässä. Kuopiossa puhutaan nyt myös veroprosentin nostamisesta. Mielestäni korotus tarkoittaisi todellisen ongelman kiertämistä. Alijäämää ei pitäisi maksattaa myöskään päiväkodeilla ja kouluilla.
Sote-kustannusten kasvuun tulee puuttua kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteisen kehittämistyön kautta.Pohjois-Savo on tällä hetkellä Suomen sairain maakunta. Alueella on mm. valtakunnan eniten alkoholikuolemia ja mielenterveysongelmia. Ilmiöt heijastuvat valitettavasti myös koteihin ja lasten elämään. Tällä hetkellä lastensuojelun ja nuorten mielenterveyspalveluiden palvelutarve kasvaa voimakkaasti.On kuitenkin tiedossa, että esimerkiksi huostaanottoja on monessa kunnassa onnistuttu vähentämään palkkaamalla kodinhoitajia kriisiperheisiin.
Lapset puheeksi -toimintamallilla, jossa ongelmat otetaan systemaattisella tavalla puheeksi varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kotien kesken on onnistuttu Pohjois-Pohjanmaalla pienentämään kodin ulkopuolisia sijoituksia dramaattisesti.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vain 10% potilaista synnyttää 80% erikoissairaanhoidon kustannuksista. Tähän ryhmään kuuluvien tilanteen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen sisältää suuria mahdollisuuksia myös taloudellisesti. Palvelu, jossa kustannukset kasvavat, on usein eri kuin se, jossa sen syihin voidaan vaikuttaa. Ilmiöihin puuttuminen edellyttää siksi rohkeutta myös painopisteiden siirtämiseen. Se edellyttää vahvaa näkemystä ja johtajuutta. Myös ulkopuolista näkökulmaa voidaan tarvita.
Tuloksia voidaan saavuttaa myös palveluprosessien kehittämisellä. Tällä hetkellä esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on Kuopiossa ja KYS:issä ripoteltu neljään yksikköön. Monesta kohtaa poikki oleva hoitopolku merkitsee valitettavan usein korkeampien kustannuksia, ja pahimmillaan myös huonompaa hoitoa.Mainitut esimerkit osoittavat, että vaikka kustannuksia vähentävien muutosten aikaan saaminen ei ole helppoa, se on silti mahdollista. Kehittämisessä on keskeistä ongelmien juurisyiden tunnistaminen ja niitä ennaltaehkäisevien sekä kuntalaisten omaa roolia vahvistavien toimintamallien käyttöönotto.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei päähallituspuolue halua kiirehtiä sote-uudistuksen valmistumista. Maali häämöttää vasta hallituskauden loppupuolella. Se on vahinko sillä maakunnallinen sote helpottaisi yhteistä kehittämistä merkittävästi. Ministeri Kiurun ensi vuodelle lupaama kehittämisraha tulee kuitenkin tarpeeseen. Muutos syntyy vain tekemällä. Vatulointiin ei ole enää varaa.
Vesa LinnanmäkiPerusturva- ja terveyslautakunnan vpj,
Pohjois-Savon sairaanhpitopiirin valtuuston jäsen, Kuopio
Artikkelikuva Kuopion kaupungin www-sivulta
