Tämän viikon keskiviikkona oli yrittäjän päivä. Onnea edelleen!
Juhlapäivän tunnelmaa latisti ainakin monen kotipalveluyrittäjän kohdalla kuitenkin edellinen päivä. Tiistaina hallitus ilmoitti leikkaavansa kotitalousvähennyksestä lähes puolet pois. Vähennys oli dramaattinen: kun esimerkiksi kotisiivouksesta asiakas oli aiemmin saanut 60 prosentin kotitalousvähennyksen, laski vähennys nyt 35 prosenttiin.
Päätöksen vaikutuksen hahmottaa esimerkin kautta: kun esimerkiksi 40 euroa tunnilta maksaneesta kotisiivouksesta jäi aiemmin maksettavaksi 16 euroa, maksaa palvelua hankkiva siitä jatkossa 26 euroa tunnilta. Omavastuu kasvaa siis 63 prosenttia!
Kun ottaa huomioon, että syyskuussa tuli lisäksi voimaan arvonlisäveron korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin, nousee päätösten myötä huolten ryppyjä monen yrittäjän otsalle. Kysymys kuuluukin: riittääkö asiakkaita myös jatkossa?
Moni kotipalvelua tarjoava yritys on viime vuosina kamppaillut kannattavuuden rajamailla. Hintoja on vaikea nostaa tilanteessa, jossa asiakkaiden maksukyky heikkenee. Onkin selvää, että nyt tehtyjen päätösten seurauksena myös yritysten määrä vähenee. Samalla vähenee palveluntarjonta, vaikka suunnan pitäisi olla toinen.
Yhä useampi heikossa kunnossa oleva vanhus asuu omassa kodissaan. Määrä on lisäksi kasvussa. Kotitalousvähennyksen leikkauksen seuraukset eivät siksi kolahda vain yrittäjiin.
Kun jaksaminen kotona heikkenee, on siivousapua tarjoavasta yrityksestä, ikkunan pesijästä, nurmikon leikkaajasta tai lumityön tekijästä iso apu. Kunnon heiketessä moni on tarvinnut asiointiapua ja tai tukea myös henkilökohtaisen hygienian hoitoon.
Kun mahdollisuus hankkia palveluita heikkenee, muodostuu monen arki yhä haastavammaksi. Tämän seurauksena kuormittuvat myös hyvinvointialueen vanhuspalvelut, jossa puutetta ei ole vain rahasta vaan myös henkilöstöstä. Yritykset ovatkin jo pitkään tunnistettu välttämättömiksi kumppaneiksi hyvinvointialueille. Ilman yritysten panosta ei kasvavasta palvelutarpeesta yksinkertaisesti ole mahdollisuutta selvitä.
Kun säästöistä päätetään, on välttämätöntä hahmottaa myös päätösten strategiset vaikutukset.
Onkin pakko kysyä, hahmottavatko esimerkiksi yrittäjien asiaan tai pienen ihmisen puolelle vaalikampanjoissaan sitoutuneet pohjoissavolaiset hallituspuolueiden kansanedustajat niitä seurauksia, joita nyt tehdyistä päätöksistä koituu?
Maan hallitus edellyttää säästöjä myös hyvinvointialueilta. Erityisesti pääministerin ja valtiovarainministerin olisi tärkeää pohtia myös sitä, millaisia vaikutuksia nyt tehdyistä päätöksistä on palveluiden kysyntään hv-alueilla ja sen myötä niiden talouteen.
