Kuopion kaupunginhallitus teki maanantaina 26.9. päätöksen Hatsalan koulun koosta ja sijainnista. Koulu sijoitetaan lähes vanhan koulun paikalle ja siihen tulee 860 oppilasta.
Kouluinvestointeja edeltää lähes poikkeuksetta verkostoselvitys, jossa huomioidaan uuden koulun vaikutuspiirissä olevat muut koulut sekä kaikkien koulujen oppilasennusteet. Vasta tämän jälkeen tehdään mm. uuden koulun kokoa koskeva päätös. Nyt näin ei toimittu. Kouluverkostosuunnitelmaa, jota jo vuoden ajan oli valmisteltu, ei tehty valmiiksi, vaan päätös Hatsalasta haluttiin ennen sitä. Päätöksentekoa leimasi kiire, vaikka uuden koulun käyttöönottoon on vielä neljä vuotta.
Päätöstä koskevassa listatekstissä ennakoidaan merkittäviä muutoksia kaupungin yläkouluverkkoon. Mm. Hatsalasta noin kilometrin päässä olevasta Minna Canthin koulusta todetaan, että ”sen tulevassa tarveselvityksen yhteydessä tulisi tutkia oppilasmäärän jakamista eri tavoin ja yläkoulun mahdollista sijoittamista eteläiseen Kuopioon.” Kysymykseen, minne esimerkiksi se osa Minna Canthin koulun oppilasta, jotka eivät tule Etelä-Kuopiosta sijoitetaan, ei otettu kantaa. Kyse on sadoista oppilaista. Ennusteiden mukaan he eivät sovi uuteen Hatsalan kouluun. Mihin valoon nyt tehty päätös suurkoulusta joutuu, jos myöhemmin ilmenee, että jäljelle jääviä oppilaitakin varten tarvitaan oma koulu?
Sitran toteuttaman tutkimuksen mukaan suuret yläkouluyksiköt ovat ongelmallisia erityisesti heikosti menestyvien oppilaiden kannalta. (Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma 2007 - Sitra) Yli 600 oppilaan kouluissa mm. tyttöjen ja poikien oppimistulosten erot alkavat kasvaa. Tutkimusta johtaneen professori Liisa Keltinagas-Järvisen mukaan ”suurkouluista kärsivät varsinkin murrosikäiset ”seiskan pojat”. Seuraukset eivät näy ainoastaan arvosanoissa vaan myös motivaatiossa ja itseluottamuksessa”. (Tiede 25.9.2912). Kenestä me yhteiskunnassa olemmekaan näinä aikoina huolissamme? Emmekö juuri syrjäytyvistä nuorista miehistä? Pienempi koulu olisi ollut myös kaikkien niiden Hatsalan koulun opettajien toive, jotka vastasivat Savon Sanomien viikonloppuna julkaisemaan kyselyyn (SS. 24.9.2022).
Jos kaupunkialueen yläkouluista olisi tehty kokonaissuunnitelma, näin suuren yläkoulun rakentaminen olisi ollut mahdollista välttää. Tämän kirjoituksen laatijat tekivät kokouksessa muutosesityksen, jonka mukaan "Hatsalan koulun koko määritellään vasta sitten, kun kokonaissuunnitelma keskisen ja eteläisen kaupunkialueen yläkouluista ja niiden oppilasmääristä on laadittu.” Esitys kaatui äänin 7-4.
Savon Sanomien artikkeli tehostetun tuen oppilaiden määrä kasvusta (SS. 28.9.) oli pysäyttävää luettavaa: lähes neljännes oppilaista tarvitsee vähintään tehostettua tukea. Opettajien kuvaukset mm. auktoriteettiongelmista tekivät surulliseksi. Nyt päättäjillä olisi ollut mahdollista ottaa huomioon koulunpidon realiteetit ja antaa opettajillekin se tuki, minkä he työhönsä tarvitsevat. On harmillista, että tämä tilaisuus jätettiin käyttämättä.
Vesa Linnanmäki, kaupunginhallituksen jäsen, Keskusta
Kaisa Kantele, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät
