Hallitus päätti juuri viimeisen kehysriihensä. Savo–Karjalan hallituspuolueiden kansanedustajat ovat nostaneet esiin alueelle saatuja hankkeita. On totta, että esimerkiksi Karjalan rataan tehtävät investoinnit tulevat tarpeeseen. Samoin valtatie vitoselle rakennettava varalaskupaikka parantaa maakunnan pääväylän liikennöitävyyttä kyseisellä osuudella.
Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt arvovalinta, jossa perusväylänpidon rahoitusta vähennetään kuluvana vuonna 30 miljoonaa ja ensi vuonna 38 miljoonaa euroa. Käytännössä leikkaukset kohdistuvat ennen muuta vähäliikenteisiin teihin.
Päätös on ristiriidassa valtioneuvoston oman valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskevan selonteon kanssa. Sen mukaan tieverkon korjausvelka oli vuoden 2025 alussa noin 2,6 miljardia euroa. Korjausvelkaa on erityisesti vähäliikenteisten maanteiden päällysteissä ja silloissa. Velka on lisäksi nopeassa kasvussa. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta korosti huhtikuun alussa antamassaan mietinnössä, että perusväylänpidon rahoitus on turvattava pitkäjänteisesti yli hallituskausien.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä esitti hiljattain, että päällystettyjä teitä olisi syytä alkaa sorastaa. Kehysriihen ratkaisut näyttävät ennakoivan tätä suuntaa. Päällysteiden poistaminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä ilman päällysteitä tierakenteet heikkenevät ja perusparantamiseen sekä teiden kuivattamiseen tarvitaan entistä enemmän rahaa.
Vähäliikenteisten teiden kunto on Suomelle kansallinen kysymys. Niitä pitkin kulkevat metsäteollisuuden, energiateollisuuden ja elintarviketuotannon raaka-ainekuljetukset. Jos tiet eivät kanna raskasta liikennettä, ja esimerkiksi painorajoitettuja siltoja tulee lisää, kuljetusten kustannukset nousevat. Kun logistiikan kustannukset nousevat, paineet hintojen korotuksiin kasvavat. Kustannusten kasvu heikentää myös vientiä ja koko kansantalouden kilpailukykyä. Lopulta vaikutukset näkyvät myös tuotteiden hinnoissa kaikkialla Suomessa.
Vähäliikenteiset tiet eivät ole vain harvaan asuttujen alueiden kysymys, vaan koko Suomen talouden perusta. Siksi perusväylänpidon rahoituksesta leikkaaminen edustaa lyhytnäköistä taloudenhoitoa. Hinnan siitä maksaa lopulta maamme kansantalous.
Vesa Linnanmäki
Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja (kesk.)
Katja Asikainen
Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja (kesk.)
