Kokoomuslaiset kansanedustajat Marko Kilpi ja Karoliina Partanen (SS 8.1.) sekä kokoomustoimija Arttu Leppäkynnäs (SS 8.1.) vastasivat mielipidekirjoitukseeni (SS 4.1.) tavalla, joka antaa aiheen epäillä, ettei kirjoitukseni ydinviesti täysin tavoittanut.
Leppäkynkään mukaan kirjoituksessani ”huidotaan kokoomuksen suuntaan huolettomasti”. Partanen ja Kilpi tulkitsevat kirjoitukseni syyttävän kokoomusta Itä-Suomen kurjistajana ”vähän kaikesta”.
Kirjoitukseni tarkoituksena ei ollut syyttää vaan kysyä aidosti kokoomuksen Itä-Suomi-linjaa. Havainnot keskittämiseen tähtäävästä linjasta perustuvat tosiasioihin politiikan kaikilla tasoilla.
Keskittämispolitiikka, jossa palvelut viedään yhä kauemmaksi asukkaista, johtaa väistämättä harvaan asuttujen alueiden kurjistumiseen.
On luonnollista, että markkinataloudessa bisnes hyötyy volyymeistä ja kauppa kannattaa viedä sinne, missä on eniten ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, jos julkisten palveluiden järjestämisessä noudatetaan samaa enemmistölle ensin -logiikkaa?
Suomi on harvaan asuttu maa ja voi kukoistaa vain, jos asumisen ja yrittämisen edellytyksistä huolehditaan myös harvaan asutuilla seuduilla.
Keskittämispolitiikan voittajia ovat etelän suurimmat kaupungit. Mikäli keskittämisen annetaan jatkua, on vain ajan kysymys, milloin esimerkiksi yliopistosairaalamme statusta aletaan kyseenalaistaa.
Hajautetun yhteiskunnan rakentaminen ei tarkoita kehityksen neliraajajarrutusta, päinvastoin. Uudistuva energiantuotanto, autoilun sähköistyminen sekä etätyömahdollisuuksien ja palveluiden digitalisoiminen ovat trendejä, jotka antavat tulevaisuudenuskoa myös vähäväkisille alueille. Peruspalvelut tarvitaan kuitenkin riittävän lähelle.
Itä-Suomi pysyy elinvoimaisena vain, jos arki on mahdollista järjestää toimivaksi ja turvalliseksi myös pienissä kuntakeskuksissa ja maaseudulla. Siihen työhön tarvitsemme mukaan myös pääministeripuolue kokoomusta.
Kirjoittaja on kuopiolainen alue- ja kuntapoliitikko (kesk.)
