Alla laatimani aloite, joka hyväksyttiin Keskustan kunnallisjärjestön sekä Keskustan piirijärjestön hallituksissa ja lähetettiin nimissäni puoluehallitukselle 7.11.2024
Esitys Keskustan maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelusta
Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan maamme väkiluku kasvaa reilussa 15 vuodessa noin 6 miljoonaan asukkaaseen. Ennuste perustuu voimakkaaseen nettomaahanmuuttoon ja sen mukaan Suomeen muuttaa jatkossa vuosittain noin 40 000 ulkomaalaista.
Tulijoiden määrää voi pitää Suomen mittakaavassa valtavana. Käytännössä se vastaa Suomessa vuosittain syntyvien lasten määrää.
Ilman nettomaahanmuuttoa Suomen väkiluku on vaarassa romahtaa. Väkiluvun voimakas laskeminen heikentäisi entisestään maamme taloutta ja uhkaisi mm. sote-palveluiden järjestämistä.
Suomessa on toistaiseksi muihin Euroopan maihin verrattuna vähän ulkomaalaistaustaisia asukkaita. Olemme jo kokeneet millaisia mahdollisuuksia maahanmuuttoon sisältyy ja sen että huonosti organisoitu maahanmuutto voi synnyttää myös merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia.
Puhuttaessa maahanmuuttajista on tärkeää tunnistaa, ettei kyseessä ole yhtenäinen joukko. On esimerkiksi aivan eri asia tulla uuteen maahan turvapaikanhakijana kuin suoraan töihin.
Samalla kun toteamme, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, meidän on kysyttävä, ovatko maahanmuuton riskit hallinnassa. Lisäksi on tunnistettava, millaisia muutoksia suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin tarvitaan, jotta työhön tai opiskelemaan pääsy sekä kielen oppiminen sujuisivat mahdollisimman nopeasti.
Maahanmuuton vaikutukset yhteiskuntaamme tulevat olemaan ovat laaja-alaisia. Jatkossa työkaveri, asiakas tai palvelua tarjoava yrittäjä voi yhä useammin olla maahanmuuttaja. Maahanmuuttajat tuovat tullessaan myös oman kulttuurin. Yhteiskuntamme kannalta on merkitystä myös sillä, elävätkö maahanmuuttajat vain omissa yhteisöissään ja pahimmillaan pitkään ilman työtä vai integroituvatko he riittävällä tavalla myös suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä lisääntyy myös päiväkodeissa ja kouluissa. Yhteiskunnan kannalta keskeinen kysymys on, onko päiväkodin henkilökunnalla tai peruskoulun opettajilla riittäviä valmiuksia vastata maahanmuuttajalasten haasteisiin. Valitettavasti esimerkiksi viimeinen Pisa-tutkimus osoittaa, ettei koulujärjestelmämme ole ainakaan kaikilta osin siinä onnistunut. Sen mukaan jopa 61 prosenttia ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista peruskoulunsa päättävistä lukee niin heikosti, etteivät he pysty osallistumaan täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Suomen kielen oppiminen on keskeinen osa kotoutumista. Tämä koskee erityisesti vanhempia. Jos vanhemmilla ei ole edes kielen alkeita hallussa, he eivät kykene tukemaan lastensa opiskelua. Esimerkisi koulujemme Wilma-viestit ovat yleensä suomeksi ja englanniksi. Monet vanhemmista eivät ymmärrä niiden sisältöä.
Havainto herättää huolta. Jos maahanmuuttajanuorten siirtyminen työelämään vaarantuu, näkyvät vaikutukset pahimmillaan myös rikollisuuden kasvuna ja jengiytymisenä erityisesti suurimmissa kaupungeissa.
Tilastojen mukaan maahanmuutosta on tullut megatrendi myös Suomessa. Tämän vuoksi nyt tarvitaan maahanmuuttopolitiikkaan myös keskustalainen vaihtoehto.
Pohjois-Savon keskustan piiri ja Kuopion Keskustan kunnallisjärjestö esittävät puoluehallitukselle, että Keskusta käynnistää viipymättä maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelun.
Ohjelmassa tulee esittää maahanmuuton mahdollisuudet ja tuoda esiin, millaisia käytännön toimia niiden realisoiminen vaatii.
Ohjelmassa on kuvattava myös maahanmuuton riskit sekä toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi. Ohjelmassa on lisäksi tarkasteltava Suomen turvapaikkapolitiikan toimivuutta, sekä arvioitava sen tuen riittävyyttä, jota Suomi antaa kriisitilanteisiin lähelle apua tarvitsevien kotimaata.
Kuopiossa 7.11.2024
Kuopio keskustan kunnallisjärjestö
Pohjois-Savon keskustan piirihallitus
