Datakeskusten hyödyistä ja haitoista käydään parhaillaan vilkasta keskustelua. Datakeskusinvestointien hyödyistä on pidetty esillä muiden muassa työpaikkoja, kuntien saamaa kiinteistöverotuloa sekä alueelle kertyvää osaamista. Kokonaisuutena Suomeen jäävää verokertymää on kuitenkin arvioitu vähäiseksi. Keskeisimpinä uhkina on puolestaan pidetty sähkön hinnan nousua ja siirtoverkkojen edellyttämien kustannusten kasvua.
Globaalit datakeskukset tulevat Suomeen liiketaloudellisista syistä. Suomalaisina meidän on kysyttävä, millaisia ehdoin tämä voidaan sallia, jotta kansalliset etumme eivät vaarannu.
Helsingin yliopiston tutkijoiden Mikko Pervilän ja Jussi Kangasharjun tuoreen raportin mukaan huoli datakeskusten vaikutuksista sähkön hintaan ja siirtoverkkojen riittävyyteen on aiheellinen. Nykyinen markkinamalli ei kannusta vähentämään sähkönkulutusta edes silloin, kun sähköstä on pulaa. Vaikka datakeskukset hankkivat sähkönsä suoraan tuottajilta, tarvitaan sähköä avoimilta markkinoilta silloin, kun tuottaja ei pysty sitä toimittamaan. Sen seurauksena sähkön hinta voi nousta moninkertaiseksi tuulettomina pakkaspäivinä.
Tutkijoiden mukaan sähkön siirtoverkko on monin paikoin ylikuormittunut jo nyt. Lainsäädäntö velvoittaa sähköyhtiöt avaamaan liittymän uusille asiakkaille, jos verkossa on kapasiteettia. Kun sähkön kysyntä kasvaa, siirtoverkkoja joudutaan vahvistamaan. Koska liittymismaksut eivät kata kaikkia sähköverkon rakentamisesta ja ylläpidosta syntyviä kustannuksia, koituu osa niistä kaikkien sähkön käyttäjien maksettavaksi.
Arkijärki sanoo, että hyödyt ja haitat eivät tässä järjestelmässä kohtaa.
Edullinen ja vihreä sähkö on tällä hetkellä yksi Suomen tärkeimmistä kilpailueduista. Metsä-, kemian- ja metalliteollisuus tarvitsevat sitä voidakseen nostaa tuotteidensa jalostusarvoa. Puhtaan sähkön avulla hiilidioksidista ja teollisuuden sivuvirroista voidaan jalostaa uusia korkean jalostusasteen tuotteita, vähentää päästöjä ja rakentaa uutta vientiä Suomeen. Jos sähkö käy kalliiksi tai sitä ei riitä, esimerkiksi vihreiden polttoaineiden tuotanto käy kannattamattomaksi.
Mökin mummon, lapsiperheen tai työttömän taloudelle sähkön hinnan nousu voi muodostua kohtuuttomaksi rasitteeksi. Korkea sähkön hinta joudutaan pidemmän päälle kompensoimaan myös sosiaaliturvassa.
Kansallisen edun turvaaminen edellyttää siksi pelisääntöjä. Datakeskukset tulee velvoittaa osallistumaan kysyntäjoustoon silloin, kun sähköstä on pulaa. Niiltä tulee edellyttää riittävää varavoimaa ja energiavarastoja. Lisäksi uusien siirtoverkkojen kustannukset tulee nykyistä selvemmin kohdistaa niiden aiheuttajille.
Suomi sähköistyy vauhdilla. Lämmitys, liikenne ja teollisuus tarvitsevat tulevaisuudessa entistä enemmän kohtuuhintaista sähköä. Kilpailuetua, jonka Euroopan edullisimpiin kuulunut sähkö on Suomelle antanut, ei ole varaa menettää. Siksi datakeskuksia koskevat pelisäännöt on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.
