Eduskunta päätti 11. kesäkuuta uudistetun alkoholilain sisällöstä. Mikäli laki hyväksytään, alkoholia voi jatkossa tilata kotiin pikatoimituksena esimerkiksi Woltin tyyppisten kuriirien tuomana. Lisäksi etämyynti ulkomailta helpottuu ja alkoholimarkkinoinnin rajoituksia höllennetään.
Hallituksen esitystä on kritisoitu voimakkaasti lukuisissa asiantuntijalausunnoissa. THL on korostanut alkoholin terveydellisten ja sosiaalisten haittojen kasvua. Poliisin mukaan uudistus lisää työtehtävien määrää. Ehyt ry kantaa huolta lasten ja perheiden tilanteesta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti lakiin useita muutoksia. Esimerkiksi kotiinkuljetuksiin esitettiin 24 tunnin odotusaikaa. Tämä olisi ehkäissyt merkittävästi impulssiostoista aiheutuvia riskejä. Muutosesityksiä ei kuitenkaan hyväksytty.
Alkoholilain 17. pykälän mukaan lain tarkoitus on vähentää alkoholin kulutusta sen haittojen ehkäisemiseksi. Uudistaessaan alkoholilainsäädäntöä kaupan ehdoilla hallitus sivuuttaa tämän lähtökohdan.
Tutkimusten mukaan saatavuuden höllentäminen lisää alkoholin käyttöä. Perheissä, joiden arkea varjostaa toisen tai molempien vanhempien liiallinen alkoholin käyttö, elää tällä hetkellä lähes 90 000 lasta.
Samoissa perheissä voi elää vanhempi, joka kenties itsekin kamppailee oman riippuvuutensa kanssa. Alkoholin käytön seurauksena kuolee vuosittain noin 1600 suomalaista.
Kustannukset yhteiskunnalle lasketaan miljardeissa.
Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tuntematon kirjoittaja kuvasi alkoholin vaikutuksia omaan lapsuuteensa näin: ”Minä olen kasvanut alkoholin ja perheväkivallan ympärillä. Olen mennyt nukkumaan huoneeni ovi raollaan, jotta kuulen, kun äitini on vaarassa. Olen soittanut poliisit kotiini toistuvasti. Monesti vasta heidän tulonsa on antanut minulle tilan olla lapsi ja itkeä, kun äitiäni on satutettu. Kysyttäessä olen maininnut lapsuuteni ainoaksi turvalliseksi aikuiseksi poliisin.” (HS 24.10.2024)
Alkoholilain uudistusta on perusteltu kuluttajien valinnanvapaudella ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantamisella.
Mieleen nousee väistämättä kysymys, miten laki suhteutuu moniin muihin tavoitteisiin, joita myös lain puolesta äänestäneet kansanedustajat ovat itse pitäneet esillä.
Esimerkiksi sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) on pitänyt esillä lähisuhdeväkivallan ongelmaa ja esittänyt vaatimuksia väkivaltakierteen katkaisemiseksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan alkoholi esiintyy rinnakkain perheväkivallan kanssa.
Kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) on pitänyt esillä poliisin resurssipulaa. Vuosittain jopa 100 000 tehtävää jää sen vuoksi hoitamatta.
Miten laki, joka todennäköisesti lisää poliisin tehtäviä, vaikuttaa resurssien riittävyyteen?
Alkoholilaki tulee eduskunnan päätettäväksi juhannuksen jälkeisellä viikolla. Jokaisen kansanedustajan edessä on lopulta yksinkertainen kysymys: painaako harkinnassani enemmän kaupan etu kuin pienten lasten hätä tai muut päätöksestä yhteiskunnalle koituvat seuraukset?
