Savon sanomat 27.10.2018
Oaj järjesti 8.10. Kuopiossa paneelin, jossa keskusteltiin koulutuksen tulevaisuudesta. Keskustelussa sivuttiin myös viisivuotiaiden oppivelvollisuutta. Useimmat paneeliin osallistuneista poliitikoista ja asiantuntijoista näyttivät kannattavan ajatusta. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan jopa enemmistö eduskuntapuolueista kannattaa oppivelvollisuusiän alentamista vuodella.
5-vuotiaiden oppivelvollisuutta perustellaan erityisesti syrjäytymisen ehkäisemisellä. Syrjäytymisen uhka näyttää tilastojen mukaan koskettavan kuitenkin vähemmistöä, noin 15 prosenttia lapsista. Olisiko koko ikäluokkaa koskeva ratkaisu optimaalinen ja tarkoituksenmukainen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen?
Erityistä tukea saavien lasten määrä on kasvanut perusopetuksesta tasaisesti jo useamman vuosikymmenen ajan. Koulu on pyrkinyt vastaamaan kehitykseen uusilla, yhä paremmin yksilölliset kasvun ja oppimisen haasteet huomioon ottavilla toimintamalleilla. Tuen tarpeen kasvua ei ole kuitenkaan saatu taittumaan.
Koulun keinot ovat rajalliset erityisesti silloin, jos lapsen psyykkistä tasapainoa ja oppimiskykyä horjuttaa perheen kriisi, huoltajan uupumus, alkoholi- tai mielenterveysongelmat tai vanhemmuuden puute. Monesti perheet tunnistavat tilanteensa myös itse. Siitä huolimatta konkreettisen avun saaminen saattaa olla hyvinkin vaikeaa.
THL ja Me-säätiö toivat syyskuussa julki selvityksen syrjäytymisen syistä. Selvityksen suurin havainto oli kasvuperheen yhteys syrjäytymiseen. Niistä nuorista, joilla oli ongelmia perhetaustassa, syrjäytyi lähes puolet. Eniten syrjäytymistä selittävä yksittäinen asia oli lastensuojelun asiakkuus. Toinen keskeinen havainto oli syrjäytymisriskin kohoaminen useiden riskitekijöiden kasautuessa. Vastaavasti yksittäinen riski, kuten oppimisen pulmista kertova alhainen keskiarvo ei ollut kriittinen seikka silloin, jos kotitaustaan ei sisältynyt muita riskitekijöitä.
THL:n Tutkija Tiina Ristikari kommentoi selvityksen antia Ylessä 28.9: ”Uudet tiedot kertovat karulla tavalla sen, että suomalaisten usko koulutusjärjestelmään on osin perusteetonta. Tykkäämme tarinasta, että systeemi antaa kaikille samat mahdollisuudet. On kansallinen itsepetos olettaa, että varhaiskasvatus ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa.”
Oppivelvollisuuden aikaistamista on perusteltu myös oppimistulosten paranemisella. Kansainvälinen vertailu ei kuitenkaan tue väittämää. Esimerkiksi Edellisen PISA-kokeen viidessä kärkimaassa koulupolku alkaa kaikissa 6-7 vuotiaina. Velvoitteista vapaan lapsuuden lyhentämistä ei mielestäni voi perustella myöskään oppimistuloksilla.
Kuntaliiton laskelmien mukaan viisivuotiaiden oppivelvollisuus maksaisi yhteiskunnalle 85 miljoonaa euroa vuodessa. Mistä raha otettaisiin? Olisiko se lopulta pois perusopetuksen muusta rahoituksesta?
Mikäli rahoitus kuitenkin löytäisi, olisi mielestäni tarkoituksenmukaisempaa käyttää se esiopetuksen jatkamisen sijasta syrjäytymisen juurisyihin eli vaikeuksissa olevien pikkulapsiperheiden tukemiseen.
Vesa Linnanmäki
KM
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Kuopio
