Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi 11.5. Ylellä, että sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa lapsilisäjärjestelmän muuttamista niin, että kaikista lapsista maksettaisiin jatkossa samansuuruinen 100 euron lapsilisä.
Työryhmän selvityshenkilönä toiminut ministeriön ylijohtaja Liisa Siika-aho perusteli esitystä sillä, että tasasuuruinen lapsilisä korostaisi lasten ja vanhempien keskinäistä yhdenvertaisuutta. Siika-ahon mukaan ”lapset eivät ole yhtä arvokkaita järjestelmän näkökulmasta tällä hetkellä”.
Moni vanhempi tai muuten lapsilisäjärjestelmää tunteva saattoi hieraista silmiään ylijohtajan kommentin luettuaan. Onko nykyinen lapsilisäjärjestelmä epäreilu?
Lapsilisät kasvavat nykyisessä järjestelmässä viidenteen lapseen saakka. Lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta noin 95 euroa ja viidennestä noin 192 euroa kuukaudessa.
Malli tunnustaa sen tosiasian, että mitä enemmän perheessä on lapsia, sitä useamman lapsen kesken huoltajien tulot jaetaan ja sitä vähemmän yhtä lasta kohden on rahaa käytettävissä. Nykyinen lapsilisää lasten määrän mukaan kasvattava järjestelmä siis lisää tasa-arvoa eikä suinkaan vähennä sitä.
Lapsilisien reaaliarvo on laskenut tasaisesti 1990-luvulta lähtien, tähän päivään mennessä jo kymmeniä prosentteja. Vaikka esimerkiksi ruoan ja vaatteiden sekä asumisen ja liikkumisen hinnat ovat nousseet, lapsilisiä ei ole pieniä tarkistuksia lukuun ottamatta korotettu.
Tämä johtuu siitä, ettei lapsilisiä ole sidottu indeksiin.
Kuluneella hallituskaudella monet hallituksen tekemistä leikkauksista ovat lisäksi sattuneet lapsiperheisiin. Erään viiden lapsen yksinhuoltajaisän mukaan hallituksen toteuttama omistusasunnon asumistuen poisto leikkasi hänen perheensä tuloja yli 400 eurolla kuukaudessa.
Myönteistä työryhmän esityksessä on se, että se ulottaisi lapsilisät jatkossa myös 17-vuotiaisiin. Koska lapsilisä pienenisi jo toisesta lapsesta, uudistus näyttäytyy kuitenkin lapsilisiin tehtävänä leikkauksena.
Suomi kipuilee ennätysmatalan syntyvyyden kanssa. Syntyvyyden kääntäminen kasvuun on yhteiskuntamme keskeisimpiä haasteista. Väestötietokeskuksen johtajan Anna Rotkirchin mukaan jopa puolet lapsista syntyy kolmelapsisiin tai sitä suurempiin perheisiin.
Vaikkakaan taloutta ja syntyvyyttä ei ole mielekästä suoraan rinnastaa, on perusteltua kysyä, kuinka viisasta perhepolitiikkaa olisi tehdä leikkauksia juuri lapsilisiin näissä olosuhteissa. Ja toisaalta, kuinka oikeudenmukaista olisi kohdistaa leikkaukset juuri monilapsisiin perheisiin?
Viime vuosien kustannuskehitys huomioiden lapsilisiä tulisi niiden leikkaamisen sijasta korottaa – jo ensimmäisestä lapsesta lähtien.
Maamme taloudellisen tilanteen vuoksi merkittäviä korotuksia lapsilisiin ei liene kuitenkaan lähivuosina luvassa. Jos lapsilisäjärjestelmää kuitenkin uudistetaan, pitäisi huolehtia siitä, ettei minkään kokoisen lapsiperheen taloudellinen asema käy nykyistä vaikeammaksi.
Lasten määrän mukaan kasvavalle lapsilisäjärjestelmälle on edelleen vahvat perusteet.
Vesa Linnanmäki
