Petteri Orpon hallitus ja rata-alueen kunnat ovat päässeet neuvottelutulokseen Länsiradan eli niin kutsutun Turun tunnin junayhteyden rakentamisesta. Päätöksen myötä Helsingin ja Turun väliseen ratayhteyteen sijoitetaan tällä hallituskaudella noin 400 miljoonaa euroa ja kokonaisuudessaan yli kolme miljardia euroa.
EU ei myöntänyt Länsiradalle investointitukea, koska hanketta ei pidetty taloudellisesti kannattavana. Hankkeesta ja sen ajoituksesta tekee ongelmallisen myös se, ettei Länsirata palvele lainkaan maamme kiireellisesti tarvitsemia teollisuuden ja huoltovarmuuden yhteyksiä. Kuvaavaa on, että kolmella miljardilla voisi kuroa umpeen maamme tieverkkoa koskevan korjausvelan lähes kokonaan.
Näyttää siltä, että jälleen kerran suurimmat kehityspanokset suunnataan etelään tai länteen unohtaen monet välttämättömät kehityskohteet esimerkiksi Itä-Suomessa. Ilmiö ei ole uusi: esimerkiksi Nelostiehen sijoitettiin vuosien 2004–2023 aikana lähes 600 miljoonaa euroa, kun Viitostie jäi alle 300 miljoonaan. Ero Pohjanmaan ja Savon ratoihin tehtyjen investointien välillä on merkittävästi tätäkin suurempi.
Hallituksen määräaikainen investointiohjelma sisältää myös kannatettavia hankkeita, kuten Savon ja Karjalan ratojen parantamisen sekä merkittävän satsauksen Viitostien kehittämiseen Leppävirta–Kuopio-välillä. Ongelmana on kuitenkin Itä-Suomeen kohdistuvan rahoituksen riittämättömyys pitkällä aikavälillä.
Savon radalle varattu 42 miljoonan euron määräraha kuluu neljän seuraavan vuoden aikana pääosin ylläpitoon mahdollistaen vain joidenkin junien kohtaamispaikkojen rakentamisen. Saimaan kanavan sulkeuduttua tarve on kuitenkin paljon suurempi. Rahtiliikenteen siirryttyä vesiltä raiteille ja kumipyörille alueen saavutettavuuden keskeiseksi pullonkaulaksi on muodostunut ratojen välityskyky.
Kun kohtaamispaikkoja ei yksiraiteisilla Savon ja Karjalan radoilla ole riittävästi, niin metsä-, kaivannais- ja teknologiateollisuuden vienti hidastuu merkittävästi. Myös matkustajajunat joutuvat yhä useammin odottamaan seisakkeilla, eikä matka-aikojen nopeuttaminen etene. Tällä hetkellä esimerkiksi matka Kuopiosta Helsinkiin kestää lähes puolitoista tuntia pidempään kuin vastaavan etäisyyden päässä sijaitsevalta Seinäjoelta.
Väyläinvestointien suunnittelu, valmistelu ja kilpailutus ovat jopa vuosikymmeniä kestäviä prosesseja. Siksi teihin ja raiteisiin kohdistuvan vaikuttamistyön tulee olla jatkuvaa ja kaikkien puolueiden asialistalla. Juuri nyt vaikuttamisen tulee keskittyä seuraavaan hallitusohjelmaan tuleviin kirjauksiin.
Saavutettavuus on maakunnille kilpailutekijä. Mikäli nykyistä kehityksen suuntaa ei saada käännettyä, idän ja lännen menestymisen edellytykset eriytyvät entisestään.
Painopiste tuleekin siirtää Tunnin junan kaltaisista megahankkeista huoltovarmuuden edellyttämiin ratayhteyksiin sekä perusväylänpitoon, kuten vähäliikenteisiin maaseudun teihin. Niiden varrelta Suomen teollisuus saa raaka-aineensa, ja niiden varrella asuville ihmisille pitää jatkossakin turvata kuljetus-, sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja (kesk.).
