Kuopio etsii keinoja talouden tasapainottamiseen. Yhtenä säästökeinona on koulujen lakkauttaminen. Osalle päättäjistä tilanne näyttäytyy välttämättömyytenä, toisille seurauksena aiempien luottamushenkilöiden päättämättömyydestä.
Mutta tukevatko tosiasiat tällaisia tilannearvioita?
Koko laajalta Kuopion alueelta on 1990-luvulta alkaen lakkautettu yli 40 koulua. Lopputulos on karu: Kuopion koulukuljetus- ja majoituskustannukset ovat kymmentä suurinta kaupunkia vertaillessa korkeimmat. Kun Kuopio käyttää kuljetus- ja majoituskustannuksiin oppilasta kohden 412 euroa vuodessa, toisena oleva Oulu käyttää 242, Jyväskylä 209 ja Vantaa enää 50 euroa.
Tämä on seurausta tehdyistä verkostopäätöksistä mutta myös maantieteestä. Kuopio on näistä kaupungeista ylivoimaisesti laajin. Onko verkostossa siis edelleen karsittavaa?
On totta, että oppilasmäärä laskee Kuopiossa yhdeksän prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen lasten määrä alkaa taas kasvaa. Yksittäisen koulun lakkauttamista ei voi kuitenkaan perustella koko kaupungin kehityksellä.
Kaupunki onkin ottanut etukäteen muodostetuissa kriteereissä lähtökohdaksi yksittäisen koulun tilanteen. Maaseudulla 1.–6. luokkien kouluilla tulisi olla kolme opettajaa. Kaupunkialueen koulun tulisi olla yksisarjainen.
Nyt tehdyn esityksen mukaan maaseudun alakouluista lakkautettavaksi esitetään muun muassa Muuruveden ja Vehkalammin kouluja. Muuruvedellä on kolme opettajaa ja Vehkalammilla neljä. Esitys perustuukin ennusteeseen, mutta valtuusto ei ole linjannut, että päätöksiä tehtäisiin siihen nojaten. Toisaalta Särkiniemen koulu on kasvamassa, mutta siinä kohtaa ennustetta ei oteta huomioon.
Edellä olevan valossa voimassa olevat kriteerit vaikuttavatkin epäselviltä. Epävarmuus varjostaa siksi monien alueiden tulevaisuutta. Selkeintä olisi, että Kuopiolla olisi yksi luku, jonka alittuessa 1.–6. luokkien alakoulu lakkaisi. Vuosituhannen alussa tuo luku oli 36.
Vaikka Kuopion kuljetuskustannukset ovat korkeat, on yllättävää, että konsulttiselvityksen mukaan perusopetuksen kustannukset kokonaisuudessaan ovat kilpailukykyiset.
Korkeita kuljetuskustannuksia kompensoidaan esimerkiksi oppimateriaalisäästöillä. Niissä Kuopio on suurten kaupunkien heikoimmassa kategoriassa. Seuraukset näkyvät: esimerkiksi yhdessä kantakaupungin koulussa samaa lukukirjaa käyttää kolme oppilasta rinnakkain.
Edellä kuvatun valossa näyttää ilmeiseltä, että Kuopion perusopetuksen resursointi on olosuhteisiin nähden alimitoitettu. Se on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta säästämisestä.
Konsulttiselvitys näki kaupungin talousahdinkoon ainakin yhden syyn: Kuopio on investoinut viime vuosina kuin kokoaan suurempi kaupunki. Vaikka säästöjä etsitään, niitä ei pitäisi enää ottaa perusopetuksesta.
Kirjoittaja on Kuopion kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (kesk.).
