Tausta: Pohjois-Savon hyvinvointialue kävi palvelurakenneuudistuksesta vilkkaan keskusteluun. Lopulta äänestettiin.
Soteasemia lakkautettiin kolme: Vuorela, Riistavesi ja Varkauden Kangaslampi. Lisäksi osa-aikaisiksi soteasemiksi muuttui 10 terveyskeskusta. Nämäkin päätökset kirpaisevat ja kuvaavat tilannetta, jossa hyvinvointialueilla toimitaan. Rahat ovat vähissä. Uhkana oli kuitenkin tätäkin suuremmat leikkaukset. Alla kokouksessa käyttämäni puheenvuoro.
”Hyvät valtuutetut. Kun sote-uudistusta valmisteltiin vuosien ajan, oli kaikkien puolueiden yhteisesti jakamana tavoitteena perustason palveluiden vahvistaminen. Syykin oli selvä. Sairauksien hoito mahdollisimman varhain ja perusterveydenhuollossa on edullisempaa kuin erikoissairaanhoidossa.
Tilastojen mukaan kehitys on kulkenut kuitenkin toiseen suuntaan. Kun vuodesta 2003 vuoteen 2020 erikoissairaanhoidon potilasmäärä kasvoi kuudella miljoonalla potilaalla, väheni perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien määrä samassa ajassa lähes kymmenellä miljoonalla potilaalla. Kiikkulauta kallistui siis väärään suuntaan.
Tämä yksinkertainen perusasia meidän tulee pitää mielessä myös nyt, kun arvioimme tehtävän palveluverkkoratkaisun taloudellisuutta. Me voimme toki katsoa exceltaulukosta, että mitä enemmän terveysasemia suljetaan, sitä halvemmaksi se hyvinvointialueelle tulee. Tällainen palveluiden pääsyn heikentäminen olisi kuitenkin lyhytnäköistä, koska se ei mahdollistaisi kustannuksia säästävää painopisteen siirtoa.
Hyvät valtuutetut, Tänään tehtävä päätös keskittyy pitkälti palveluverkkoon. Tosiasia kuitenkin on, että vasta toiminta ratkaisee, millaisiksi kustannukset kentällä muodostuvat. Tiloistakaan ei ole hyötyä, jos toimintaa ei ole kyetty organisoimaan niin, että esimerkiksi jatkohoidon tarpeeseen olennaisesti vaikuttavaa hoidon jatkuvuus voidaan turvata.
Olinkin erittäin hyvilläni siitä hyvinvointialueen tiedotteesta, jonka mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnistetty hanke, joka keskittyy omatiimimallin kehittämiseen. Hyvinvointalueen sivulla olevan tiedotteen mukaan omatiimissä 5-7 lääkärin ja hoitajan tiimi huolehtii väestövastuullisesti alueensa potilaista. Tällä mallilla turvataan ensinäkin juuri edellä mainittua hoidon jatkuvuutta. Siitä hyötyvät erityisesti paljon palveluita käyttävät. Malli tukee myös henkilöstön työtyytyväisyyttä ja jos kokonaisuus rakennetaan fiksusti, tukee se myös henkilöstön riittävyyttä. Henkilöstöllä kun on kyselyn mukaan valmiutta myös siirtymiseen työpisteiden välillä kesken työpäivän.
Hyvät valtuutetut. Hyvinvointialueet tekivät viime vuonna noin 1,4 miljardin euron alijäämän. Kuten noin kuukausi sitten valtiovarainvaliokunnan julkaisema selvitys osoitti, tuon alijäämän keskeisimpiä syitä olivat poikkeuksellinen inflaatio, poikkeuksellinen palkkaratkaisu sekä vuokratyövoiman kustannusten kasvu. Syynä ei siis ollut hyvinvointialueuudistus sinänsä.
Esitänkin lopuksi vetoomuksen tässäkin aluevaltuustossa oleville hallituspuolueiden kansanedustajille, että jo viime vuonna havaittu rahoitusvaje korjattaisiin. Tai mikä vähintä, että alijäämien kattamisaikaa jatkettaisiin.
Olemme kuulleet väitteitä siitä, ettei säästöjä etsivällä hallituksella ole vaihtoehtoja. Lopulta on kuitenkin arvovalinta, käytetäänkö rahat peruspalveluiden sijasta vaikkapa kaljaveron alentamiseen, yksityisten lääkäriyritysten tukemiseen tai taloudellisesti kestämättömään tunnin junaan. Pelkästään kaljaveron alesta luopuminen mahdollistaisi jopa viiden yöpäivystyksen säilyttämisen.”
