Tekijä ja näkijä

Vuosien ajan Vesa Linnanmäki retkeili oppilaittensa kanssa Vanuvuorella. Luokka souti lahden yli ja kiipesi mäen rinnettä ylös. Laella syötiin eväät, ratkottiin ongelmatehtäviä ja tutustuttiin alueen lajistoon. Metsittyneeltä mäeltä ei kuitenkaan nähnyt ympäröivää järvimaisemaa. Vuorelle tarvittiin näköalatorni. Vesa puhui asiasta kyläläisille ja ilmeni, että tornista oli keskusteltu ennenkin. Idea jäi itämään ja kun kaupunki osti maa-alueen, Vesa kontaktoi alueen muita valtuutettuja ja yhdessä käytiin toimeen. Nyt Vanuvuorelle on nousemassa näköalatorni kaikkien iloksi.

- Kun Vesa ottaa jonkun asian tehtäväkseen, hänellä on tapana laittaa toimeksi, eräs Vesan kampanjassa mukana oleva kertoo.
Vuodet opettajana ja kuntapäättäjänä ovat osoittaneet, että Vesalla on erityistaito hahmottaa ongelmiin ratkaisuja. Esimerkiksi perusturva- ja terveyslautakunnassa toimiessaan, hän huomasi, miten rankkoja tilanteita monilla ikäihmisillä on, eivätkä kunnalliset palvelut yltäneet auttamaan kaikkia.
- Mietin, miten yksityisten palveluiden käyttö olisi helpompaa. Samaan aikaan Kuopion kaupungilla ole meneillään samaa ongelmaa ratkova hanke. Ideat kohtasivat ja syntyi Tarjoomo-osuuskunta, jonka toimitusjohtajaksi minut valittiin. Tarjoomo on verkkoalusta yhdistää palvelun tarjoajia ja niiden tarvitsijoita.
- Vesa on sinnikäs ja ratkaisee ongelman kuin ongelman, Vesan sisko toteaa.
Vesa tunnistaa mainitut luonteenpiirteet, mutta toteaa niissä olevan kyse ennen kaikkea optimistisesta asenteesta.
- Uskon siihen, että haasteet on mahdollista selättää.
Vesa arvelee taustalla pulppuavan leppävirtalaisen äitinsä suvun perimän.
- Turuset tunnetaan sinnikkyydestä. Olemme sellaisia positiivisia jääräpäitä. Epävarmuudensietokykyä tarvitaan, silloin kun asiat eivät heti tunnu etenevän. Tarvittaessa on osattava myös perääntyä.
Vesa on myös hyvä neuvottelija, joka suhtautuu myönteisesti kaikkiin ihmisiin.
- Politiikassa saa joskus rajuakin kritiikkiä. On tärkeää osata ottaa se vastaan. Keskustelu avaa usein kritiikin taustoja, ja molemmat osapuolet voivat oppia toisiltaan.
Kiinnostuksen yhteiskunnallisiin asioihin Vesa peri äidinmaidossa.
- Kun isä tuli töistä kotiin lounastauolle, äiti luki usein lehdestä ääneen politiikkaa käsitteleviä otteita. Niistä he sitten keskustelivat. Keskustalainen arvomaailma välittyi näiden hetkien myötä lapsillekin.
Kuntapolitiikkaan Vesa lähti vuonna 2017. Aikaisemminkin oli asiaa ehdoteltu, mutta pikkulapsiperheen elämä ei sitä mahdollistanut.
- Lopulta alkoi tuntua siltä, että minunkin on tehtävä osani yhteisten asioiden eteen.

Opettajuus on Vesalle vahva osa persoonaa. Hän vaihtoi kanttorin hommat kasvattajan tehtäviin, koska näki yhteiskuntaa rakennettavan koulusta lähtien.
- Opettajan työ on todellisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka. Siinä huomaa erityisesti perheen ja turvallisen kasvuympäristön merkityksen. Lasten tulevaisuutta rakennetaan yhteistyössä kotien kanssa.
Oppimistulosten lasku on puhuttanut viime vuosina paljon. Alan asiantuntijat ovat nostaneet esiin muun muassa älylaitteiden vaikutuksen.
- Ne lyhentävät lasten keskittymiskykyä ja suojattomat someympäristöt saattavat altistaa kiusaamiselle. Runsaalla ruutuajalla on tutkimuksissa nähty yhteys myös mielenterveysongelmiin, Vesa toteaa.
Hän huomauttaa, että vaikka koulu on muuttunut, moni asia on muuttunut myös lasten kasvuympäristössä ja se heijastuu kouluun.
- Vuonna 2000 erityisoppilaita oli viisi prosenttia, vastaava luku vuonna 2021 oli jo 24 prosenttia. Jostain se kertoo.

Vesa toteaa, ettei oppiminen ole lapsen tarpeista ensimmäisiä. Sitä ennen on kiinnitettävä huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
- Kun lapsi voi hyvin, oppiminenkin yleensä sujuu.
Perinteinen ainesisältöinen opetus vaatii Vesan mielestä rinnalleen myös ymmärrystä lasten ja nuorten kasvusta ja tunteistakin.
- On tärkeää, että jokainen oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi. Kun lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään, hän avautuu paremmin myös oppimiselle. Tällainen kohtaaminen toteutuu todennäköisemmin pienemmissä kouluissa. Vierastan ajatusta mammuttikouluista, hän linjaa.
Kun koulua ajatellaan kotien näkökulmasta, ensimmäisenä ei välttämättä tule oppiminen.
- Sitä ennen moni vanhempi miettii, saako lapsi kavereita, ymmärtääkö opettaja häntä ja onko koulu turvallinen.
Koulua osoitetaan herkästi sormella, mutta nykyaika haastaa myös huoltajia. Vesa painottaa, että on kiinnitettävä enemmän huomiota perusasioihin, kuten ravintoon, lepoon ja riittävään liikkumiseen.
- Digitalisaation täyttämässä maailmassa ei pitäisi unohtaa, että edelleen lapset kaipaavat yhteistä aikaa. Vanhemmat ovat liikaa kiinni älylaitteissaan. Monet lapset ovat emotionaalisesti aliravittuja. Minulla on iso huoli siitä, miten pystymme takaamaan kaikille lapsille mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin.

Yksi huolenaihe Vesalla on poikien asema. Syrjäytyneistä kaksi kolmasosaa on poikia. Suomessa ainoana OECD-maana poikien oppimistulokset ovat matematiikassakin tyttöjä heikommat. Miksi pojat alisuoriutuvat suomalaisessa koulussa?
- Onko koulu liian teoreettinen? Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Kiinnitämmekö me ensimmäisillä luokilla riittävästi huomiota lasten lukemiseen? Vesa pohtii. 

Palataan koulumaailmasta Vesan kotiarkeen ja harrastuksiin.
Musiikki on Vesalle ollut tapa hengittää lapsuudesta saakka. Edelleen pianon ääressä luovuus pääsee valloilleen. Toinen tärkeä harrastus on liikunta ja luonnossa kulkeminen. Joka vuosi Vesa käy jälkikasvunsa kanssa myös patikkareissulla kansallispuistossa.
-Ne ovat hienoja, yhteisiä kokemuksia.
Politiikkaakin puhutaan.
- Lapset nauravat usein, että isää huolestuttaa enemmän Kuopion kaupungin ja valtion velkaantuminen kuin omansa.
Vesan mielestä on tärkeää kasvattaa uutta sukupolvea työntekoon, yrittämiseen ja vastuun kantamiseen.
- Emme voi rakentaa oleskeluyhteiskuntaa. Keskustalaisena haluan pohtia, miten päätökset kannustavat toimeliaisuuteen.

Arvokysymyksissä Vesa tunnustautuu konservatiiviksi.
- Tytöt ja pojat tarvitsevat kasvurauhaa. Esimerkiksi oikeutta sukupuolen juridiseen vaihtamiseen ei pidä ulottaa alaikäisiin.
Kysytään vielä lopuksi, minkälaisen kansanedustajan kansalaiset Vesa Linnanmäestä saisivat?
- Päämäärätietoisen, ratkaisukeskeisen ja kuuntelevan. Kerran eräs alaiseni totesi, että sinä, Vesa, kohtaat ihmisen aina samalta tasolta, samanarvoisena. Sellainen haluan olla.

Tämä kirjoitus on julkaistu Ääni kotiin päin -vaalilehdessä maaliskuussa 2023. Lue koko lehti tästä.