Marjaana Mikkonen peräänkuulutti mielipidekirjoituksessa (S.S. 8.4.) lisää arvostusta lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien työtä kohtaan. Kirjoittajan ajatukseen on helppo yhtyä: Pienten lasten hoito saa harvoin riittävästi sille kuuluvaa arvostusta. Mikkonen ei kuitenkaan mainitse kirjoituksessaan perhepäivähoitajia. Mielestäni perhepäivähoito on keskeinen osa varhaiskasvatusjärjestelmää ja perhepäivähoitajatkin ansaitsevat huomionsa.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat jo pitkään olleet huolissaan liian suurista ryhmistä päiväkodeissa. Professori Liisa Keltinkangas-Järvisen mukaan suuri ryhmä nostaa pienen lapsen stressitasoa ja aiheuttaa aggressioita. Hoitopäivän pituudella on myös merkitystä, mutta yhtenä seurauksena suurista lapsiryhmistä hän mainitsee keskittymiskyvyn puutteen myöhemmin kouluiässä.

Arvostetun kasvatuspsykologin mukaan sopiva ryhmäkoko lapselle olisi ikä + 2 lasta. Näin ollen esimerkiksi 1-3 vuotiaalle taaperoikäiselle parhaiten soveltuvan ryhmän maksimikoko olisi 3-5 lasta. Mielestäni työtä päiväkotiryhmien pienentämiseksi on edelleen jatkettava.

Perhepäivähoidon yhtenä vahvuutena on pieni ryhmäkoko. Keskusteluni perhepäivähoitoa tutkineen Anna-Leena Välimäen kanssa paljastaa, että perhepäivähoitajat eivät raportoi kiireestä työpäivänsä aikana. Oman kokemukseni mukaan kiireettömyys heijastuu myös lapsista. Ruuan laitto, joskus leipominen sekä mahdollisuus päivän suunnitteluun yhdessä lasten kanssa ovat esimerkkejä kodinomaisuutta, osallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta lisäävistä asioista.

Hoitomuotona perhepäivähoito on kunnalle edullista. Esimerkiksi alle 3-vuotiaan hoito perhepäivähoidossa maksaa Kuopiossa 900 euroa kuukaudessa, kun vastaava hinta päiväkodissa on 1500 euroa kuukaudessa.

Perhepäivähoito mahdollistaa myös työllistymisen. Kun perhevapaauudistuksesta käydyn keskustelun yhteydessä osa keskustelijoista näki kotihoidontuen heikentävän naisten työllisyyttä, jäi monilta huomaamatta, että kotona lapsiaan hoitavilla ei välttämättä ole työtä, mihin palata. Suorittamalla perhepäivähoitajan tutkinnon voi koti-isä tai -äiti ottaa halutessaan hoitoon myös vieraita lapsia ja työllistää näin itsensä.

Perhepäivähoitajien määrän kehitys on valtakunnassa laskeva. Keskeinen syy vähenemiseen on hoitajien ikääntymisessä. Kuitenkin esimerkiksi Kuopiossa perhepäivähoitopaikkoja kysytään hieman enemmän kuin niitä tarjotaan.

Palkkaus on yksi ammatin vetovoimaan vaikuttavista seikoista. Tällä hetkellä perhepäivähoitajan palkka on pienempi kuin esimerkiksi lastenhoitajilla päiväkodeissa, vaikka työtä tehdään usein yksin ja työaikakin on hieman pidempi.  Mielestäni perhepäivähoitajille maksettava palkan ja kulukorvausten tarkistamiselle on hyvät perustelut.

Perhepäivähoitajien työehtojen kehittäminen on tärkeää, jotta vaihtoehto olisi perheiden valittavana myös tulevaisuudessa. Kodinomaisesta perhepäivähoidosta hyötyvät ennen kaikkea pienimmät lapset.

Vesa Linnanmäki

Kaupunginvaltuutettu

Perusturva- ja terveyslautakunnan vpj.

Kuopio