Hallitus keskustelee parhaillaan perhevapaauudistuksesta. Erityisesti kokoomus haluaa kehittää järjestelmää niin, että pienet lapset vietäisiin päiväkoteihin nykyistä aikaisemmin. Lisäksi tukikuukausia haluttaisiin korvamerkintä isille nykyistä enemmän. Esitettyjä tavoitteita perustellaan mm. hyvinvointivaltion turvaamisella, työllisyydellä, tasa-arvolla ja jopa lasten kehitystä koskevilla tutkimustuloksilla. Kuinka kestäviä esillä olleet argumentit ovat?

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies käsittelee perhevapaauudistusta Suomenmaan blogissa (26.10.). Kirjoituksen keskeinen viesti on, että erityisesti nuoret äidit tulee saada työelämään nykyistä aikaisemmin synnytyksen jälkeen. Häkämiehen mukaan kyse on mm. hy­vin­voin­ti­val­ti­on ra­hoit­ta­mi­sesta.

Päivähoidosta ja kotihoidosta koituvien kulujen vertailu avaa mielenkiintoista näkökulmaa.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoito päiväkodissa maksaa kunnalle noin 1500 euroa. Vastaavasti Kelan maksama kotihoidontuen perusosa on vain noin 300 euroa.

Erityisesti tilanteessa, jossa perhe vie päivähoitoon useampia lapsia, jää perheen omavastuu sekä vanhemmalta keskimäärin perittävä verokertymä reilusti alle päivähoidosta koituvien kustannusten. Usein hoitovapaalla olevan vanhemman tilalle palkataan myös sijainen, jolloin ratkaisu edistää myös työllisyyttä eikä lovea verotuloihin edes synny.

Oman perheeni kokemukset kunnallisesta perhepäivähoidosta ovat erinomaiset. Varahoito päiväkodeissakin on toiminut hyvin. Silti viime syksynä Turun yliopistossa julkaistu tutkimus, joka suositteli pienten lasten vanhemmille päivähoidon aikaistamista, hätkähdytti. Tutkimustuloksen mukaan varhain päivähoitoon menneet lapset kouluttautuvat pisimmälle.

Mainittua tutkimusta on sittemmin käytetty perusteluna mm. kotihoidontuen lyhentämiselle. Vähemmälle huomiolle on jäänyt asiantuntijoiden tutkimusta kohtaan esittämä kritiikki. Esimerkiksi professori Liisa Keltinkangas-Järvisen mukaan ”Tutkimuksessa ilmeni, että aikaisella varhaiskasvatuksella ja myöhemmällä akateemisella menestyksellä ei ollutkaan yhteyttä, vaan suurimmaksi tekijäksi nousi vanhempien koulutustaso. Tutkimus osoitti, että mitä korkeampi on vanhempien koulutustaso, sitä korkeammalle heidän lapsensa kouluttautuvat.”

Isien perhevapaiden lisääminen on mielestäni hyvä ajatus. Näiden vapaiden korvamerkintää pelkästään isien käytettäväksi pidän kuitenkin ongelmallisena. Esimerkiksi taloudellisista syistä johtuen juuri isän ei kaikkia vapaita voisi hyödyntää. Korvamerkintää on perusteltu mm. tasa-arvolla, mikä vaikuttaa tässä yhteydessä kovin paradoksaaliselta. Ylen (12.9.) julkaisema uutisen mukaan vain viidennes äideistä olisi valmis lisäämään isille annettujen vapaiden määrää.

Pienten lasten hoivalla on kauaskantoisia seurauksia. Lapset ovat yksilöitä ja perheiden tilanteet vaihtelevat. Siksi lapsen edun mukaiset valinnat tulee voida tehdä perheessä. Mielestäni lastenhoidon järjestämistä koskevan valinnanvapauden kaventamiselle ei ole asianmukaisia perusteita.

Vesa Linnanmäki

Keskustan kunnanvaltuutettu

Kuopio