Havahdun herätyskellon ääneen. Se tulee toisesta huoneesta. Vilkaisen omaa puhelintani ja huomaan, että voin torkahtaa vielä puoli tuntia. Kohta omakin puhelin herättää. Ylös noustuani huomaan, että olohuone on edelleen pimeä. Avaan yläkouluikäisen lapseni huoneen oven ja totean, että uni on voittanut uudelleen. Nyt on jo kiire. Herätän koululaisen, joka alkaa pukeutua. Aamutoimet jäävät tällä kertaa lyhyeksi. Aamupalaksi hän sieppaa omenan ja kiirehtii ulos. Katson ikkunasta pellon yli pimeälle pysäkille. Hidastuvan bussin valokeila seisahtuu pysäkille. Yläkoululainen nousee kyytiin.

Esimerkki voisi olla mistä tahansa lapsiperheestä. Herääminen ei ole aina helppoa, varsinkaan murrosikäisille. Koulukuljetuksessa olevat nousevat useimmiten muita aikaisemmin niin, että joillakin kello soi jo ennen kuutta. Terve koululainen -sivuston mukaan suomalaiset lapset ovat Euroopan väsyneimpiä. Univajeella voi olla jatkuessaan dramaattisia vaikutuksia: keskittymiskyky heikkenee, luovuus vähenee, muisti huononee, päättelykyky puuroutuu ja oppiminen vaikeutuu. Lisäksi unen puute altistaa painon nousulle, pahantuulisuudelle ja uupumukselle. Siitä voi seurata myös masennusta.

Kuopion uusi kouluverkostosuunnitelma tuli julki kaksi viikkoa sitten. Kouluviraston valmistelemissa vaihtoehdoissa jokainen merkitsi kuljetusoppilaiden määrän kasvua. Savon Sanomien (14.9.) mukaan syyt Kuopion koillisen alueen kouluverkoston supistamiseen eivät ole taloudellisia vaan kyse on opetuksen tason turvaamisesta. Argumentti on mielenkiintoinen.

Muuruveden ja Vehkalammin koulut ovat optimaalisen kokoisia kyläkouluja. Oppilasryhmien koko vastaa niissä Kuopion koulujen keskiarvoa. Tutkimusten mukaan pienessä ja isossa koulussa opitaan yhtä hyvin. Myös näiden koulujen rakennusten kunto on hyvä. Esimerkiksi Vehkalampi on peruskorjattu 6 vuotta sitten.

Riistavedelle tarvitaan uusi koulu. Alueen alakoululaiset opiskelevat jo väistötiloissa. Mikäli Vehkalammin ja Vehmersalmen koulut liitetään sen osaksi, kasvattaa se investointia sekä velan oton tarvetta. Samalla Vehmersalmen yläkoululaisten koulumatka kasvaisi yli 30 kilometriä. Mielestäni Riistaveden koulu olisi järkevää mitoittaa sen nykyisen oppilasmäärän mukaan. Mikäli oppilasmäärät alenevat ennusteen mukaan, voisi se toimia vastaanottavana kouluna sitten, jos jokin kouluista lopulta jouduttaan lakkauttamaan.

Perusopetuslain hengen mukaan kunnan tulisi pyrkiä mahdollisimman lyhyisiin ja turvallisiin koulumatkoihin. Koulun lakkauttamiseen täytyy siksi olla aina riittävän hyvät perusteet. Ymmärtääkseni sellaisia ei ole esitetty.

Kuopion koulutuslautakunta käsitteli annettuja vaihtoehtoja kokouksessaan viime viikolla. Ratkaisun taustoista haluttiin lisäselvityksiä. Taloudellinen ja pedagoginen tarkastelu olisi tärkeää tehdä monipuolisesti. Kuljetusoppilaiden määrää ei pidä tarpeettomasti lisätä.

Vesa Linnanmäki

KM

Kaupunginvaltuutettu kesk.